Tämän viikon Kissakuvahaasteen aihe on Pusu. Meillä kyllä pusutellaan päivittäin ja aika spontaanisti.

Anni antaa Äiskälle pusun ainakin joka päivä. Kun Äiskä istuu tietokoneella, Anni tulee syliin vähän päivätorkuille, hyrisemään ja välillä kurottaa Äiskän kasvoja kohti ja suikkaa suukon poskelle, kaulalle, mihin nyt ylettää.

Myös Napsu saa välillä pusuja, mutta Napsu ei aivan luota Annin vilpittömyyteen. Yleensä Napsu vähän peruuttaa kun Anni tulee määrätietoisesti kohti, liian usein on pusun jälkeen pasahtanut tassua korville että parempi pitää neidin lähestymisyritykset minimissään!

Kaikki ihana loppuu aikanaan ja niin myös tämän kevään Salainen Neuleystävä. Mutta jotakin hyvää tässä ringin loppumisessa on, nimittäin Salaisesta Neuleystävästä tulee paljastuksen myötä Ei-niin-salainen! Eli tämän viimeisen paketin mukana oli pitkä kirje, jonka kirjoittaja on Heli Kuopiosta. Ja kirjeen lisäksi paketista löytyi taas vaikka mitä ihanaa!

Kolme kerää Mohair Kitteniä. En tiedä miten monta kertaa olen jo hehkuttanut miten paljon tykkään mohairista materiaalina, se on vaan jotenkin niin ihanaa. Ja tämä herkullinen väri! Sitten oli vyyhti valkeaa villasekoitelankaa ja Kool-Aideja. Näistä yhdessä varmasti syntyy jotakin hauskaa! Lisäksi oli pieni paketti silmukkamerkkejä! Herkkuosuutta edusti paketti vihreää teetä ja pussillinen ihania hedelmäkarkkeja (nämä ovat muuten tämän kesän suosikkeja, tykkään tällaisista makeankirpeistä jutuista! ) Ja kaiken kruunasi etukäteislahja, josta paljastui kauniit pitsikoristeiset tyynyliinat. Wau, olin jälleen kerran aivan sanaton kun paketin avasin! Kiitos Helille uskomattoman ihanista paketeista, olet ollut suurenmoinen Salainen Neuleystävä!

Perjantaiaamuna lähdimme Tallinnaan. Oli jotenkin outoa olla vain neljä päivää töissä ja sitten suunnata minilomalle, mutta kyllähän huhtikuussa tulikin paiskittua ylitöitä sen verran että tämä reissu mahdollistui. Saavuimme Helsinkiin juuri sopivasti, saimme heti ajaa auton check-in-portille ja siitä odottamaan laivaan pääsyä.

Kaunis kesäaamu innoitti kannelle katsomaan laivan lähtöä.

Parissa tunnissa pääsimme Viron puolelle ja Tallinnaan. Pikainen kirjautuminen hotelliin ja sitten tallustelemaan Tallinnan kaduille. Ensinnä suuntasimme Vanhaan Kaupunkiin ihastelemaan kapeita kujia.'

Jonkinlainen järjen köyhyys iski kesken rauhallisen iltapäivän ja saimme hyvältä vaikuttavan idean vierailla erään kirkon tornissa. Niin, tuolla ylhäällä!

Hikisen ja ennenkaikkea ei-niin-turvallisen kipuamisen jälkeen saavutimme määränpäämme ja tuloksena kauniita maisemakuvia. Kuitenkaan oma korkeanpaikankammoni yhdistettynä virolaiseen turvallisuusajatteluun sai minut viihtymään tornissa ainoastaan pari minuuttia, korkeintaan kolme. Jo "Kiipeäminen torniin omalla vastuulla" -kyltti kirkon alakerrassa olisi pitänyt saada tämän naisen takajaloilleen! En siis suosittele samoista vaivoista kärsiville, muille torniin kiipeäminen saattaa olla ihan hauska kokemus!

Loppupäivä sujui mukavasti maan kamaralla ja illan tullen palasimme hotelliin väsyneinä mutta onnellisina. Aurinko laski hotellimme taakse värjäten kaiken upealla kullalla.

Lauantaiaamu oli pyhitetty shoppailulle ja löytyihän sitä vaikka mitä mukavaa. Tänään onkin sitten laitettava ompelukone laulamaan, muutamat housunlahkeet on lyhennettävä!

Iltapäivällä suuntasimme autolla satamaan hakemaan matkamme tarkoitusta, eli viinalastia. Tästä riittää juomista kaikille häävieraille! Pienellä suunnittelulla kaikki mahtui autoon mukavasti, joskin hiukan tiukasti. Kaikki kunnia autollemme, joka kesti hyvin kyseisen lastin!

Jälleen kerran pääsimme turvallisesti satamaan ja laivaan. Kotimatka oli alkanut.

Kerrassaan ihana ja rentouttava reissu, vaikka olikin lyhyt. Ja vaikka Tallinnassa olemme monen monta kertaa vierailleet, yhä jäi paljon nähtävää. Ehkäpä joskus ehtisi viettää pidemmänkin loman eteläisessä naapurissamme!

Tarvitsin jonkin nopean neuleen viime viikon Helsingin reissua varten, joten päätin neuloa huivin. Langaksi valitsin oudon sekoituslangan, jonka olin ostanut aivan jotakin muuta varten mutta vyyhdiltä keräksi muotoutuessaan totesin langan sopimattomaksi alkuperäiseen ideaan. Tällainen huivi siitä sitten valmistui:

Lanka on Schachenmayr Nomotta: Arabella. Kyseessä on siis mitä ilmeisimmin lankavalmistajan valikoimiin kuuluvista jämälangoista tehty lanka; eri materiaalit on yhdistetty karkalla isolla solmulla ja hinta kaupassa oli 100g:n vyyhdille lähemmäs 20 €. Kieltämättä kerää tehdessä koin itseni aavistuksen verran huijatuksi, samanlaista lankaa olisin saanut omista varastoista aivan ilmaiseksikin... Mutta tulipa taas jotakin pientä valmiiksi asti...

Aikaisemmin tällä viikolla postiluukusta kolahti viimeinen paketti Salaiselta Ompeluystävältäni.

Paketista paljastui hauska kortti, pinkki-kuvioista kangasta sekä mustaa pitsiä. Ja tietysti paljastus ystäväni henkilöllisyydestä! Kiitos tästä viimeisestä paketista, lähettämistäsi jutuista saa aikaiseksi vaikka mitä! Kiitos paljon!

Kissakuvahaasteen aiheena on tällä kertaa taso. Kaikkihan nyt sen tietää ettei meillä liidellä kovin korkealla tasolla, pikemminkin ruohonjuuritasolla, mutta jonkinlaista tasokkuutta löytyy myös meidän kissoista.

Napsu välillä innostuu koisimaan raapimispuun ylätasolla. Tosin jätkä nukkuu  mieluummin sohvalla, missä voi rötjätä rehvakkaammin kuin pienellä kerällä...

(Huomatkaa revitty päällinen; tämä siis todistaa että edes joskus raapimispuuta käytetään tarkoituksenmukaisesti. Liian usein kyllä matoista, sohvasta ja nojatuolien selkänojista näkee, että raapimispuuta ei ole käytetty tarkoituksenmukaisesti...)

Anni puolestaan hoitaa nukkumiset omassa punkassaan, tasoilla voi sitten riehua!

Parin viime viikon aikana olen päässyt muutaman kerran livahtamaan ostoksille, ja vieläpä käsityöaiheisille sellaisille, eli jotakin todella erikoislaatuista on päässyt tapahtumaan! En muista milloin olisin viimeksi inspiroitunut tällä tavoin, mutta totesin että tarvitsen kesävaatteita ja että haluan tehdä ne itse. Lisäksi tämän kesän käsityölehdissä on ollut monta oikeasti toteuttamiskelpoista mallia, joita haluan päästä kokeilemaan. Näihin siis tarvitaan kankaita, kaavapaperia ja lankoja:

Piipahdin myös kirjakaupassa, jonne lähdin ajatuksella "Täältä en sitten osta mitään, katselen vaan." Sanomattakin selvää, että homma ei ihan niin toiminut. Oli pakko ostaa tämä huisi kirja:

Näihin otuksiin saan ehkä uppoamaan niitä miljoonia langanloppuja!

Keskiviikkona minulla oli vapaata töistä, joten vietin sen piirtämällä kaavoja haluamiani vaatteita varten. Nyt on kaikki kaavat valmiina, eli pian pääsee leikkimään kankailla! Anni tietysti ojensi auttavan tassunsa kaavojen piirtämiseen:

Tällä viikolla oli taas tullut sievä pieni paketti Salaiselta Ompeluystävältäni. Tällä kertaa ystäväni yllyttää minua tilkkuiluun:

Paketista siis löytyi tilkkukankaita, todella hurmaavia! Juuri sopivasti ihastelin Strömsön viime jakson tilkkuilua, täytyykin kokeilla jos sellainen onnistuisi... En vaan tiedä pitäiskö hommata oikein kunnon välineet leikkuualustoista sellaiseen veitseen, ne varmasti helpottaisi kovasti hommaa. Varsinkin kun mulla ei sitten hermot riitä jos joku menee pieleen... Mutta niin, iso kiitos jälleen kerran Salaiselle Ompeluystävälle, mielenkiinnolla odottelen jo paljastusta!

Tämän viikon Kissakuvassa on ikkunoita ja kissoja. Aamuauringosta nautitaan olohuoneen ikkunalla (ja jos tuuri käy ja pääsee makuuhuoneeseen, vielä varmemmin siellä), ilta-aurinko puolestaan lämmittelee neitiä keittiössä.

Salainen Ompeluystäväni muisti minua myös paketilla. Tämä paketti saapui jo maanantaina, en vaan ole ehtinyt sitä täällä esittelemään 

Paketti sisälsi kahta keltasävyistä kangasta; toisessa on herkkiä kukkakuvioita ja toisessa keltaisia palloja. Saapa nähdä mitä näistä syntyy! Lisäksi paketista löytyi vaaleanpunaista pitsiä, heti syntyi mielikuva jonkinlaisesta koristuksesta laukun suuhun tms. Eiköhän tällekin käyttöä keksitä! Ja tietysti kaiken kruunasi kiva kissakortti! 

Kiitos mukavasta paketista!