Ikinuoren naisen elämää, johon kuuluvat tiivisti perhe, kissat, kirjat, käsityöt, liikunta ja laihdutus. Kaikkia osa-alueita mahtuu elämään enemmän tai vähemmän ja vaihtelevalla menestyksellä. Kaikki kuvat ovat ottamiani ellei toisin mainita ja niitä ei saa kopioida muualle. Kiitos!
Jadekettu muisti minua somalla blogitunnustuksella. Kiitos! 
Sellainen syksyisen värikäs ja raikas kiitos!
Tässä vielä tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.
Annan tämän tunnustuksen näille blogeille:
Ja mitäs nyt keksisin?
1) Tällä hetkellä ulkona ripsii vettä ja aamu on harmaa. Aika moni on varmaan jo kyllästynyt tämän syksyn sateisiin, mutta minusta on vain mukavaa kun sade ropisuttelee ikkunaan. Ehkä itselläkin olisi vähän eri fiilis tähän aamuun jos olisi puoli tuntia sitten pitänyt kiiruhtaa linja-autoasemalle!
2) Mies lipsautti että voisi lähteä käymään Tallinnassa. Nyt olen päivittäin vähintään kerran ruinannut ja kinunnut sitä matkaa. Kohta se taipuu kun ei jaksa enää kuunnella rutinaani! 
3) Teen nyt töitä kotoa käsin. Mieheni jäi vanhempainvapaalle, joten saamme olla koko perhe kotona. Tykkään kovasti tästä työn perheominaisuudesta, mutta muuten työ ei kyllä vastaa ollenkaan minkäänlaisia työihanteitani. Nyt olemme sopineet tämän työn jatkuvan vuoden loppuun, katsotaan sitten palaanko takaisin vanhoihin tehtäviini vai mitä sitten keksitään!
4) Varpaita vähän paleltaa, täytyy hakea villasukat jalkaan. Eräs ystäväpariskunta kävi kahvilla ja kun huomasivat villasukkani, mies totesi "Olispa hienoa käyttää villasukkia!" Olin aivan järkyttynyt; nykyajan talot rakennetaan niin energiatehokkaan tiiviiksi kaikkine lattialämmityksineen, että villasukkia ei enää tarvitse! 
En tiedä haluanko koskaan asua niin mukavassa talossa! Villasukat ovat tärkeitä.
5) Asumisesta puheenollen; jos saisin valita, asuisin vanhassa omakotitalossa. Pihan täytyy olla suuri ja siellä saa mieluusti olla omenapuu tai kaksi ja marjapuskia. Täytyy olla myös tilaa kasvimaalle ja kukkaistutuksille. Pihasta haluaisin sellaisen soman sekamelskan. Antaisin Pavulle pussillisen kukansiemeniä ja hän saisi viskoa ne ympäri pihaa ihan minne haluaa. Mies tosin totesi, ettei tosiaankaan aio väistellä sinne tänne heiteltyjä kukkia ruohonleikkurilla. Täytyy sitten itse ajaa nurmikko! Vielä vuosi sitten mies tutki harva se päivä lähiseutujen talotarjontaa. Nyt se ruoja on siirtynyt rivitaloasuntoihin, koska ei kuulemma ole mitään järkeä muuttaa nykyisestä asunnosta suoraan omakotitaloon, vaan pitää ensin muuttaa rivitaloon ja sieltä omakotitaloon. En edes aio kysyä mikä insinöörin älynväläys tässä nyt piilee.
6) Voisin tänään pitää vapaata töistä. Viime viikonloppuna tein töitä kirjaimellisesti aamusta iltaan, sekä lauantaina että sunnuntaina, joten olen ansainnut pari vapaata. Nyt ei ole mitään suuria kiireellisiä juttujakaan. Tekiskö tänään kaikkia niitä juttuja, mitä viikonloppuna piti tehdä?
7) Auringonnousut ovat minusta ihania. Uskon vakaasti siihen, että jos herää eikä tunne itseään väsyneeksi, täytyy nousta eikä jäädä sänkyyn odottelemaan unta uudestaan. Saatan siis välillä herätä jo anivarhain, joskus alkaa uudestaan väsyttää, joskus nautiskelen aamun tunneista rauhassa kissojen kanssa. Ja jos siinä samalla saa ihailla upeaa auringonnousua, onko enää parempaa tapaa aloittaa päivänsä?
8) Nyt menen kurkistamaan josko Papu kohta heräilisi. Tyttö on selvästi perinyt isänsä unenlahjat.
|
|
Meillä on uusi omakotitalo, mutta silti tarvitsee villasukkia. Onneksi! :) En itsekään niistä haluaisi luopua. Olen semmoinen vilukissa, että usein palelen. Eikä meillä ole lattialämmitystä, niin lattiatasossa on kuitenkin aina viileämpää.
Me asuttiin ensin kerrostalossa, sit rivarissa ja nyt omakotitalossa. Mutta en kanssa ymmärrä, miksi niin pitäisi mennä... Jos budjetti antaa myöden, niin siitä vaan! Onhan niitä edullisiakin omakotitaloja, varsinkin jos haluat nimenomaan vanhan. :)