Ikinuoren naisen elämää, johon kuuluvat tiivisti perhe, kissat, kirjat, käsityöt, liikunta ja laihdutus. Kaikkia osa-alueita mahtuu elämään enemmän tai vähemmän ja vaihtelevalla menestyksellä. Kaikki kuvat ovat ottamiani ellei toisin mainita ja niitä ei saa kopioida muualle. Kiitos!
Jo kaksi viikkoa sitten värjärinaiset kokoontuivat opistolle ihastelemaan värjäyskurssin antia, minä vaan en ole ehtinyt blogaamaan siitä vielä. En ole vielä edes saanut lankojani kerittyä, mutta muut naiset olivatkin olleet ahkerina. Ihastelkaa kuvia! 
Kirjavista langoista huovutettuja palleroita, erivärisillä langoilla voi saada yllättäviäkin lopputuloksia!
Seiskaveikasta virkatut lappuset yhdistyivät värikkääksi torkkupeitoksi. Tällaisen peiton alla ei voi ottaa muita kuin hyviä päivätorkkuja! Peiton kulmia koristaa vielä somat huovutetut villapallot.
Ja tässäpä oiva tapa arkistoida vuosittaiset värisävyt!
Kauniita kirjavaksi värjättyjä kankaita.
Punapuulla värjättyä samettia, joka saa kultaisen sävyn päädyttyään sipulinkuorien liemeen. Aivan ihana kiilto ja sävy! Tällaisen takin kun saisi! Mutta todella haastavaa ommeltavaa, joten tuskinpa tulisi takkia minun hermoilla!
Kontaktivärjäys punasipulin mäskeillä. Herkullisia vihreitä kuvioita, mukana myös aavistus kuparin sävyjä!
Sananjalan eri sävyt eri materiaaleilla:
Ah, yksi kesän kohokohdista on ehdottomasti opiston Väriä luonnosta -kurssi. Voiko olla hauskempaa, kuin kerääntyä samanhenkisten naisten kanssa metsään hääräämään patojen keskelle? Eilen ilmoittauduin mukaan jo ensi vuoden kurssillekin, ei tätä voi jättää väliin!
Esivalmistelut tälle kurssille ovat tietysti aikaavieviä, varsinkin kun ei tajua ostaa lankoja valmiiksi vyyhdeillä. Sitten vielä vyyhdit haltialankoihin kiinni, punnitsemiset ja muut merkitsemiset. Yritäpä vielä tehdä kaikki silloin kun kissat ovat päiväunilla! Ei onnistu, varsinkaan jos perheeseen kuuluu yksi pentuasteella oleva elukka, joka ei todellakaan nuku silloin kun on jotakin hauskaa tekemistä! Selvisin kuitenkin, vyyhdit vain hieman sekaisin.
Lankana oli mukana luonnonvalkeaa Tico Ticoa (75% villaa, 25% polyamidia, puikkosuositus 2,5), valkoista, vaalean harmaata ja harmaata 7veikkaa (75% villaa, 25% polyamidia, puikkosuositus 4), SandnesGarn Easya (100% merinovilla, puikkosuositus 8-9) ja ikivanhaa Samosta. Kankaina oli bourettesilkkiä, Ikean halpaa valkoista pellavaa ja silkki-sekoitehuivi. Lisäksi vielä viimeisenä päivänä piti mukaan napata vanha, jo kertaalleen värjätty poncho ja nakata sekin pataan... 
Ihania herkkuja meillä olikin keitettäväksi; haavan keltajäkälää, lepän kuorta, jättiläisangervoa...
Ensin langat ja kankaat puretettiin, samalla keiteltiin liemiä kovimmista materiaaleista. Nämä saivatkin muhia yön yli niin että aamulla padasta löytyi hyvät värit ja mäskit.
Kun liemet on siivilöity, voidaan aloittaa varsinainen värjäys. Lankojen pataanlasku on aina yhtä juhlallista! Voimakkaimmat värit tarttuvat jo ensikosketuksella.
Ja kontaktivärjäyksiä! Voi miten herkullisia!
Kun viimeisetkin langat on nostettu padasta ja leiri siivottu, pääsee nauttimaan ihanasta väriterapiasta! 
Tällainen laatikollinen oli kotiinviemisinä tällä kertaa:
Tänään avautui Työväenopiston ilmoittautuminen, joten parkkeerasin koneelle tutkimaan kurssitarjontaa. Tällä kertaa mulla oli jopa tavoite etsimäni kurssin suhteen. Nimittäin... viime viikolla siivoilin keittiötämme ja totesin että olisi aika hankkia jokin soma kulho-/kippoyhdistelmä sipuleille. Meillä käytetään ruoanlaitossa ainakin kolmenlaisia sipuleita jatkuvasti, joten yksi ei riitä ja kolme erikseen sinkoilevaa kippoa ei ehkä ole kaikista näppärintä. Tarvitsen siis jonkinlaisen vadin/kulhon/muun vastaavan, jonka saan joko jaettua kolmeen (tai useampaan osaan) tai jotenkin yhteen sulautetut kipot...
Ja eihän tämä olisi käsityöblogi, jos tästä ponkaisisin ylös ja marssisin tuohon naapuriin sipulikulho-ostoksille! Ensin pohdin tekeväni sopivan kulhon kankaasta, mutta... olis se vähän tylsä? Sitten päädyin perinteiseen keramiikkaan, mutta olis sekin vähän tylsä? Mutta kas, siellähän se sopiva kurssi minua odottikin! Muinaiskeramiikan valmistus ja poltto! Ensi kevääseen asti joutuu nyt tämä täti odottamaan, mutta onpa ne sipulit hyvin lojuneet keittiön sivupöydällä muovipusseissakin, miksei siis muutaman kuukauden pidempään...
Viime viikonloppuna lähdimme kauan odotetulle käsityömatkalle Tallinnaan. Pakkasimme siis bussiin minimiin karsitut tavaramme (karsitut siksi, että laukussa olisi mahdollisimman paljon tilaa ostoksille 
) ja 45 innokasta käsityönystävää ja lähdimme kohti Tallinnaa. Aamuherätys oli aikainen, mutta pääsimme Tallinnaan jo klo 11.
Aivan ensimmäiseksi vierailimme Marja Matiisen tilkkutalossa. Marja esitteli meille ihania töitänsä ja kertoi millaisista kankaista ja materiaaleista hän on tilkkutöitä tehnyt.
"Isku 9.11.2001" (vas.)
"Ikkuna" (vas.)
"Ovi" (vas.) ja vanhoista puseroista tehty tyyny (oik.)
Matto vanhoista talvitakeista. Alla lähikuvat nurjasta puolesta (vas.) ja oikeasta puolesta (oik.)
Saimme myös kiertää omatoimisesti talossa ja joka puolella oli kauniita töitä, isoja ja pieniä!
"Aallokko" (vas.) & "Perunasäkkien uusi elämä" (oik.)
"Hiirityyny"
Chenille-tekniikalla tehdyt tyynyt ruusuhuivista:
Hurmaava wc-sisustusta!
Kauniit verhot olohuoneessa:
"Ammoinen heinänteko" (oik.)
Kauniita koruja:
Tilkkutöiden "roskat" voi käyttää kortteihin:
Makuuhuoneessa oli käytetty valkoisia kankaita.
Talon kellarista löytyi Marjan työpaja. Sieltä löytyi valtavat valikoimat kaikkea mahdollista, mitä voi kuvitella tarvitsevansa käsitöitä tehdessä!
Työpajassa oli esillä myös joitakin keskeneräisiä töitä. Tällä hetkellä Marjalla on työn alla farkkujen uusiokäyttöä käsittelevä kirja, ja sen vuoksi farkkua löytyi myös pajasta.
Yksityiskohta farkkukassista.
Marjan talossa sai tehdä myös ostoksia, ja ostinkin parit pannulaput (yht. 4€):
Seuraava kohde oli Aade Long Oü:n villatehdas. Matkalla meinasi jo usko loppua kesken kun maantie muuttui koko ajan kapeammaksi ja kapeammaksi, mutta kyllä kuskimme löysi perille oikein hyvin! Valikoimaa oli hurjasti ja mitä ihanimmissa väreissä!
Tällaiset tarttuivat villatehtaalta mukaan.
Herkullisen värisiä hahtuvia ja villalankoja. Tämä satsi maksoi n. 30 €!
Seuravana päivänä vierailimme Tallinnan keskustassa sijaisevassa Käsityötukku Karnaluksissa. Olin niin ällikällä lyöty että en tajunnut edes kaivaa kameraa esiin. Mutta siellä tulen vierailemaan vastaisuudessakin, joten kuvia tullee myöhemmin!
Käsityötukusta löytyi kuitenkin mukavia juttuja. Minulla ei ollut mitään valmista ostosuunnitelmaa, joten ostokseni jäivät huomattavasti vaatimattomammiksi kuin kokeneilla tukunkävijöillä. Koriini eksyi värikkäitä konekirjontalankoja (á 0,70€), puisia koristeita (á 1 €), kerrosmittari (0,30 €), ohuenohuita neulepuikkoja (yht. 4,50 €) ja langan leikkaava sormus (n. 7 €).
Tässä vielä lähikuvaa tuosta sormuksesta Ihanaa hömppää!
Paluumatka sujui rattoisasti hyvässä seurassa käsitöitä tehden
Kotiin siis palattiin laukut ja kassit täynnä väsyneinä mutta onnellisina Kiitos matkanjohtajallemme ja kaikille mukana olleille ihanasta reissusta!
Eilen teimme Työväenopiston porukan kanssa opintomatkan Fiskarin kylään ja sen idyllisiin maisemiin. Tietysti matkamme päätarkoituksena oli tutustua "Its beautiful here" -tekstiilinäyttelyyn, saada kokemuksia, ideoita ja inspiraatiota. Kaikkea tarttuikin mukaan oikein roppakaupalla, tässä muutamia makupaloja näyttelystä ja kauniista miljööstä. Itse asiassa mun piti jo kesällä käydä omin päin tutkimassa näyttelyä, mutta kaiken kiireen ja hässäkän keskellä ei puhti riittänyt. Kuin onnen potkuna pääsinkin mukaan iloiseen joukkoon ja pääsin näkemään kauniin näyttelyn!
Its beautiful here -näyttelyssä on töitä 43 taiteilijalta, joista suinkaan kaikki eivät ole tekstiilitaiteilijoita, vaan näyttelyssä esitellään myös töitä muilta taiteilijoilta, jotka ovat halunneet tutkia tekstiilien ominaisuuksia ja inspiroitua niistä. Näyttely on esillä vielä 27.9. saakka, joten vielä ehtii jos on oikein vikkelä!
Näyttelyn nimikkotyö on Etelä-Afrikkalaisen Heath Nash'n käsialaa vuodelta 2008. "Its beautiful here" on paikallisten naisten taideteos, johon on käytetty puhelinjohtoa ja metallilankaa. Taideteos on osa MUM's projektia, jonka takana on ryhmä afrikkalaisia naisia tekemässä taidetta.
Samaan ryhmään kuuluvat nämä hauskat maissikudontatekniikalla toteutetut taideteokset:
Tässä puolestaan amerikkalaisen taiteilija Dave Colen puhutteleva taideteos.
Nämä lastenvaatteet on valmistettu kevlar-kankaasta, joka on peräisin Persianlahden sodan aikaisista vaatteista. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhoja luotiliivejä ja muita luodinkestäviä tekstiilejä. Sanomattakin selvää minkälaisia ajatuksia tämä taideteos herättää, vaikkakin Cole kiistää olevansa poliittinen taiteilija.
Japanilaisen, nykyään Saksassa vaikuttava, taiteilijan Yukiko Teradan teoksessa "Särkyneestä omenapuusta" (2008) on jotakin nokkelaa ja vaikuttavaa. Taiteilija löysi myrskyn irti tempoman omenapuun oksan, joka innoitti tähän työhön. Kankaasta ommeltu tuoli on värjätty tuolla omenapuun oksalla, ja osat tuoliin on leikattu kankaasta. Myöhemmin kankaalle on kirjottu myös itse omenapuun oksa.
Toinen saman taiteilijan teos kiinnitti myös huomioni; "Pohjoinen piste" vuodelta 2008.
Perhoset huopahatun päällä ja vieressä on leikattu itse hatusta.
Tässä suomalaisen tekstiilitaiteilija Inka Kivalon hurmaavat taideteokset vuodelta 2008. "Jos minä olisin sinä ja sinä olisit minä", "Pikku pää" ja "Pää".
"Näkymätön kaupunki I" (2009) on belgialaisen muotoilija Fleur Swildens'n kashmirvillainen matto. Kokoa tällä ihanuudella on 248 x 311 cm, varsin kookas siis mutta aivan upea! Lisäksi värit ovat kaikki luonnonvärejä.
Yksi näyttelyn suosikeistani oli tämä suomalaisen tekstiilitaiteilija Tiina Ripatin "At the Edge" (2009).
Työssä on käytetty trasselia, kovitekangasta ja ompelua. Olen itse käyttänyt samaa tekniikka joissakin pienemmissä töissä, mutta tämä työ on kertakaikkiaa mykistävä! Aivan uskomattomalla tavalla vangittu kaikki metsän eri vivahteet!
Toinen erittäin vaikuttava työ oli ruotsalaisen Helen Dahlmanin "Karhu ja tyttö" vuodelta 2007. Ensisilmäyksellä vaikuttaa karhun ja tytön kuva maalatulta, mutta lähempi tarkastelu paljastaakin sen olevan käsin kirjottu!
Liettualaisen Severija Incirauskaite-Kriaunevicienen hurmaava teos vie suoraan takaisin mummolaan. Nettisivut ovat muuten ehdottomasti vierailemisen arvoiset!
Näyttelytilojen hämäriä nurkkia valaisivat nämä upeat valokaapelityöt, jotka ovat tekstiilitaiteilija Maija Lavosen käsialaa.
Myös tämä kiinalaisen taiteilija Beili Liun viehkeä taideteos "Viettelys / Pudotus" (2009) oli minun mieleeni. Samalla kertaa näyttävää ja herkkää.
Tässä Helena Vaarin vuonna 2008 syntynyt taideteosten sarja "Vaikka läpi harmaan kiven". Upeita ommeltuja maalauksia.
Amerikkalainen Linda Hutchins on taitelija, joka käyttää paljon mielenkiintoisia materiaaleja. Tässä teos "Liittää" vuodelta 2008, nettisivuilta löytyy lisää hauskoja ja ihania juttuja!
Tämä "Isoäidin neliöt" (2009) oli myös yksi lemppareistani. Se on keramiikkataitelija Anneli Saunion leikkiä tekstiileillä. Tämän taideteoksen äärellä olisin voinut viettää vaikka koko iltapäivän!
Puhutteleva oli myös kuvateitelija Tellervo Viitaniemen teos "Hoitosarja", joka on syntynyt vuosina 2005 - 2009. Tämä teos herätti reissulaisissamme monenlaisia tunteita, minusta se oli vaikuttava ja mielenkiintoinen. Tekniikkana aivan uusi minulle, joten ehkä sen vuoksi pidin sitä niin kiehtovana.
Punainen on ollut jo pitkään yksi lempiväreistäni, siksi ehkä tämä latvialaisen taiteilija Peteris Sidarsin "Asetelma - Punainen" (2006-2007) vetosi minuun aika paljon. Tutustuin taiteilijan töihin Internetin syövereissä ja hänen tavaramerkkinään tuntuu olevan eri värein kuumaliimasta toteutetut asetelmat. Aika nerokasta, eikö vain?
Tämän soman taideteoksen on tehnyt yhdysvaltalainen Abigail Doan. "Talvehtiminen" (2008) on viaton, kaunis ja luonnonläheinen, kuten muutkin tämän taiteilijan teokset. Vilkaiskaapa blogia, sinne voi uppoutua tuntikausiksi!
Ja tässä taas yksi suosikeistani: Soili Arhan "Ajan kultaamat hetket I & II" (2009). Tarvitseeko tätä perustella mitenkään?
Tässä vielä kuvia kauniista kylästä. Fiskari olikin minulle jo entuudestaan tuttu, poikkesimme sinne viime kesänä tutustumaan "Tulesta syntynyt" -näyttelyyn ja sukulaispojan rippijuhliin, mutta ainahan tänne kelpaa tulla uudelleen! Soma pieni paikka, juuri täydellinen tällaiselle yhden päivän reissulle!
Tässä sitten päivän fyysinen saalis: kirja meksikolaisista tekstiileistä (ihania, värikkäitä kuvia, oli pakko saada!), keltainen kaulakoru, pari korttia sekä paikallista herkkua eli käsintehtyä suklaata (nam!)
Tämän vuoden kasvivärjäyskurssi on nyt takana ja saalis oli kerrassaan loistava! 
Jokaisella kurssilaisella oli jälleen kerran oma kasvi kerättävänä ja sen lisäksi tilasimme kimpassa muutamaa erikoisempaa raaka-ainetta. Sää oli meille suotuisa, ensimmäisenä iltana hieman ripsi vettä, mutta muuten saimme nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä säästä. Tässä postauksessa paljon herkullisia värjäyskuvia, nauttikaa!
Kasveista keittämällä syntyy hienoja liemiä, tämän kesän hurjin liemi oli väriltään melkein mustaa (pietaryrtistä), josta kuitenkin syntyi oikein hienoa vihreän-harmaata!
Vielä värjäämättömät langat ja kankaat odottamassa pataan pääsyä.
Kankaat ja langat saavat rauhassa muhia lämpöisissä liemissä. Sipulinkuorien liemi on aina onnellisen väristä
Padoista nousee upeita värejä:
Tuotoksia ihastelemassa:
Ahkera värjäri tekee myös omia pikkupaketteja, eli kontaktivärjäystä. Tässä kuvaa verihelttaseitikin mäskeistä (siis joista on jo yksi liemi keiteilty...) ja niiden kääriytymisestä pakettiin. Parin viikon päästä kurkistelen sitten mitä näistä paketeista kuoriutuu esiin! 
Saldo I. Vasemmalta oikealle: lepänkäpy, pujo, metsäkurjenpolvi, kanerva II, krappi I, lupiini, ylläri II, kokenilli I, sipuli I, kanerva II, sinipuu, ylläri I, punasipuli II (silkkibourette). Ylläriliemissä on siis sekoitettuna useampaa värjäyslientä, vielä tässä vaiheessa en osaa sanoa mitä mihinkin on sekoitettu!
Tässä saldo II. Vasemmalta oikealle: sipuli III (tilkkuja), mesiangervo II (kerä Nallea), saniainen, krappi II (silkkiä), metsäkurjenpolvi, sinipuu I, vuohenputki, kielonlehdet (ilman viinikiveä!), marjakuusi, punasipuli I, verihelttaseitikki I, ylläri III ja värjäri-kissa Anni. (Anni ei ollut rannassa mukana, mutta tiiviisti hengessä mukana.)
Maanantaina täytyy vielä soitella opistolle ja kysellä kasvivärjäyskurssista... peukut pystyyn että siellä on vielä tilaa mulle!Tämän vuoden uusi aluevaltaus oli kasvivärjäys. Jäin aivan koukkuun kyseiseen harrastukseen ja hurmaaviin lopputuloksiin, tässä pieni "raportti" tekemisistä :)
Esivalmistelut
Kasvivärjäyksen kantava voima ovat itse kasvit, itse keräsin porkkanan naatteja. Suomen luonnossa on mahtavat valikoimat erilaisia värikasveja, joista saa uskomattoman väriskaalan eri materiaaleihin. Tärkein esivalmistelu on siis kasvien keräys. Keväällä kerätystä kasvista saa kirkkaammat värit kuin kesällä kerätystä kasvista, myös tuoreena käytetyn ja kuivatun kasvin välillä on sävyeroja. Kasvivärjäyksessä on lukuisia eri vaikuttajia, joten seuraavana vuonna saattaa samasta kasvista saada eri sävyä kuin edellisenä vuonna. Tiettyjä "lainalaisuuksia" kasvivärjäyksessä on, mutta periaatteessa ikinä ei tiedä mitä saa kun värjättävän materiaalin upottaa väriliemeen! Siinähän se hauskuus onkin!
Kasvien lisäksi tarvitaan lankoja, kankaita, kuituja, yms. joita värjätä. Itse keräsin käsityölaatikoistani kaikki liikenevät lankakerät, kankaat ja huivit. Kaikki mikä oli vaaleaa tai valkoista ja sisälsi jotakin luonnonkuitua, päätyi vyyhdille. Vyyhdit varmistettiin vielä pasmalangalla ja koko hoito "kasattiin yhteen" haltialangalla. Haltialangan saivat niskaansa myös kankaat ja huivit.
Muita esikäsittelyjä ei tässä vaiheessa tarvitse tehdä, tosin Napsu päätti esinukkua kaikki värjäykseen menevät tuotteet. Ilmeisesti tästä ei ole haittaakaan :) 
Paikoillanne, valmiit, värjätkää!
Isolla porukalla värjäämisessä on useita etuja; patojen pystyttäminen käy näppärämmin, kerättäviä kasveja on enemmän ja siten myös värejä on enemmän, jne. Kun leiri oli pystyssä ja jokaisen padan alla iloinen tuli, kaikki värjättävä materiaali kasteltiin ja laitettiin lämpenemään kädenlämpöiseen veteen. 
Puretukseen käytimme alunaa, joka liotettiin ensin veteen erillisessä astiassa. Langat ja kankaat saivat "muhia" puretusliemessä värjäykseen asti.
Itse väriliemen keittäminen on helppoa; kasvit pataan kylmään veteen ja annetaan poreilla, ei kuitenkaan kiehua. Liemi valmistuu kasvista riippuen nopeasti tai hitaasti, puumaiset kasvit saattavat vaatia aikaa jopa 4 tuntia.
Yksi kurssimme mielenkiintoisimmista kasveista oli rakkolevä:
Ja tässä kyseiset levät kiepsahtavat pataan :)
Kun liemi on valmis, kasvit nostetaan siiviläsäkkiin ja niistä valuva liemi kerätään saaviin. 
Väriliemi saa jäähtyä kädenlämpoiseksi ennen kankaiden ja lankojen lisäystä.
Jäähtynyt liemi kaadetaan pataan ja puretetut, lämpimät langat ja kankaat nostellaan haltialangoista riippuvina väriliemeen. Väripadassa olevia kankaita ja lankoja kannattaa liikutella, jotta väri imeytyy tasaisesti. Väriliemen lämpötila saa nyt nousta vähitellen 60-80 asteeseen ja kun oikea lämpötila on saavutettu, lasketaan yksi tunti värjäysaikaa. 
Kun värjäysaika on kulunut umpeen, langat ja kankaat nostetaan ylös padasta. Vyyhdet huuhdellaan huolellisesti asteittain viilenevässä vedessä. Kylmimpään veteen lisätään pikkuloraus etikkaa.
Tässä valmiit langat siirtyvät huuhtelujonoa pitkin linkoukseen:
Kauniita lopputuloksia voi ihastella myös pitkin matkaa ;)
Kerrosvärjäys
Kerrosvärjäyksellä saa kuviollisia kankaita ja lankoja. Lämpimän padan pohjalle kaadetaan hieman vettä ja sitten ladotaan kerroksittain keitettyjä värjäyskasveja ja värjättävää materiaalia. Tässä valmistuu kerrosvärjäys sipulinkuorista:
Samanlainen kerrospata tehtiin pihlajanlehdistä:
Kerrosvärjäyspadat saivat muhia pienellä lämmöllä yön yli. Pataa purettaessa kaikki sinne haudatut kankaat ja huivit löytyivät upean värin ja epäsymmetristen kuvioiden kera!
Värjäytyneet langat ja kankaat kuivataan varjoisassa paikassa. 
Lopputulokset
Tässä esimerkkiä silkki- ja villahuiveista, jotka värjäsin eri padoissa:
Oikealta vasemmalle: krappi II, sipuli II, lupiini, suopursu II, ylläri 2 (krappi & kokenilli), kokenilli II, ylläri 3 (kokenilli & sipuli), sipuli kerros, punasipuli II. Kaikki huivit on värjätty toisessa värjäysliemessä (=lankojen jälkeen) lupiinia ja ylläreitä lukuunottamatta. Ylläriliemet ovat eri liemien sekoituksia.
Tässä kuvassa eri kasveilla värjättyjä lankoja. Villaan tarttuivat värit parhaiten, puuvillalangat imivät väriä heikoimmin. Ensi kerralla siis enemmän villaa ja puuvillat saavat jäädä kokonaan kotiin! ;)
