Palasimme lomalta pikkuisen reilu viikko sitten. Pieni raportti lomasta olisi paikallaan, lupaan hoitaa sen huomenna kun olen töistä vapaa. Nopeasti sanoen oli ihan kiva loma, mutta välillä oli kyllä hermoissa pientä jännitettä kun en ole mikään amerikkalaisen kulttuurin suuri ystävä...

Työasiat etenee. Irtisanomisilmoitus tuli heti loman jälkeen ja nyt on sitten ihan "lupa" hakea uusia töitä. Tämä oli ihan kiva kokemus eikä niin harmita että työt loppuu. Enemmän ottaa päähän taas se sama rumba töiden etsimisessä. Se ei loppujen lopuksi hirveän mukavaa hommaa. Ja varsinkin kun olen ikäni puolesta niin nuori, että en ole kovin uskottava työnhakija. Vaikka itse tiedän resurssini ja mihin olen valmis hyppäämään, on sitä kovin vaikea mahduttaa sinne hakemukseen. No, luotan siihen että kun vielä muutaman vuoden tekee perustöitä ja alkaa olemaan uskottavampi työmarkkinoilla, jotain oikeaa löytyy. Varmasti myös valmistuminen koulusta vauhdittaisi työnhakua. Mikä ihme siinä onkin että kun saa ne paperit käteen, on paljon uskottavampi, kuin mitä oli lausuttuaan hakemuksessa "tradenomiopintoni ovat loppusuoralla jne..."?

Mitä muuta? Perheenlisäys on hyvin lähellä. En ole vielä paljastanutkaan, että perheeseemme saapuu pieni Cornish Rex -neiti ihan pian. Kävimme tapaamassa pikkuneitiä ja kasvattajaa huhti-toukokuussa ja olimme täysin myytyjä ihastellessamme pientä kissanpentua :) Olimme kirjaimellisesti polvillaan! Hymy nousee huulille jo pelkästä ajatuksesta!