Tänään sitten oli vapaapäivä töistä ja olen tutustunut tähän aikuisten puuhakirjaan. Ensimmäisten tehtävien joukossa on mm. sivunumerointi, joka näköjään tällaisilla ekan vapaapäivän huolettomilla aivoilla on hiukan haasteellisempi tehtävä.

Eikä edes yksi kerta riittänyt, vaan sekoilin tässä juoksevassa numeroinnissa vielä toistamiseenkin...

Saisikohan näillä aivoilla jo saikkua kun ei enää numeroitakaan osaa? Ei niinkään huoleta tuo ensimmäinen yhden numeron heitto, mutta miten ihmeessä voi keksiä ...172, 173, 144, 175, 176...

Ensi yönä kuitenkin lähden opiston järjestämälle käsityömatkalle Tallinnaan. Täytyy pikkuhiljaa kaivaa tavaroita esiin, mutta kuitenkin vain vähän etteivät lapsoset murjota koko iltaa. Mieskin on kertausharjoituksissa, joten elukat "joutuvat" olemaan omin nokkinensa lauantaihin asti. Sitten lasketaan aiheutuneet tuhot.