Seuraa jälleen muutaman kirjan esittely. Tässä on nyt viimeisimmät luetukset, en tiedä lojuuko luettuja kirjoja vielä jossakin nurkissa mutta esittelen nyt nämä ennen kuin täytyy taas kiirehtiä päivän rientoihin.



Alexandra Fuller: Ei hunningolle tänään - Afrikkalainen lapsuuteni

Afrikka vetoaa minun jollakin kummalla tavalla erittäin voimakkaasti ja siksi luen toisinaan paljonkin Afrikkaa käsitteleviä kirjoja. Tämän hauskan kirjan löysin äitini kirjahyllystä ja se kertoo valkoisen perheen elämästä mustassa Afrikassa.

Rankkaan, mutta onnelliseen lapsuuteen kuuluivat paitsi Afrikan tuoksut, värit ja äänet, myös rotuerottelu, kuolemanpelko ja köyhyys. Perhe kohtaa iloa ja surua, joutuu luopumaan rakastamistaan. Mutta vaikka elämä oli kovaa, on tarina kerrottu lämmöllä, mahtuupa mukaan myös aimo ripaus huumoria. Varsinkin viimeinen luku sai minut hymyilemään.



Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

15-vuotias Mariam naitetaan itseään kolmekymmentä vuotta vanhemmalle Rashidille. Avioliiton myötä hän joutuu jättämään kaiken tutun taakseen ja muuttamaan Kabuliin, satojen kilometrien päähän vanhasta kotikylästään ja lapsuudenmaisemistaan. Uusi elämä alkaa ja Mariam on toiveikas, mutta vuosikausien nöyryytykset ja kaipaukseksi jäänyt lapsi muuttavat Mariamin elämää pikkuhiljaa.
Kaksi vuosikymmentä myöhemmin nuori Laila kokee saman kohtalon ja hänestä tulee Rashidin toinen vaimo. Vaikka naisten yhteiselon alku on hankala, Mariamin ja Lailan välille kasvaa vahva ystävyys. Ystävyys kestää sodan ja rankan elämän miesten määrätessä naisten kohtalosta.
Todella vahva tarina. Kannattaa lukea.

Päivän kotimainen:



Hilkka Ravilo: Yö yllä viljan

Vappu on 60-vuotias lihamyyjä, jonka menneisyyteen kuuluu monta vuotta Hiekkamäen tilan taloudenhoitajana. Siellä Vappu on kokenut onnea, mutta myös suurta surua ja yhdessä hetkessä koko elämä luhistuu maan tasalle.
Nyt, monen vuoden jälkeen Vappu saa kutsun Hiekkamäen tilan isännän, Heikin, hautajaisiin. Vaikka ensin Vappu ei halua lähteä, hän kuitenkin päättää lähteä Hiekkamäkeen. Heikki on jättänyt Vapulle perintöä; kangaspuut ja korillisen kuteita. Heikin toivomus on, että Vappu kutoo kangaspuihin kesken jääneen maton valmiiksi.
Kesän aikana Vappu tapaa uuden rakkauden ja pian Vappu huomaa pitelevänsä käsissään ratkaisua vuosia kestäneeseen suuruun. Mutta kaikki ei olekaan sitä miltä näyttää.

Tämä kirja tempasi mukaansa heti alusta alkaen. Ravilon tapa kirjoittaa on niin mukaansatempaava, että välillä olisi toivonut bussimatkan olevan pidempi! En ole aikaisemmin tutustunut Ravilon tuotantoon, mutta nimi on pidettävä mielessä jotta tulevaisuudessa voin kahlata läpi hänen muutkin teoksensa.