Kesä on mitä parhainta aikaa kotimaanmatkailulle, varsinkin kun mukanamme oli pari ystävää Jenkeistä. Tuli siis loman aikana sivistyttyä kotimaan matkakohteiden suhteen muutenkin. Matkalla Itä-Suomeen poikkesimme Kouvolassa Verlan vanhassa pahvitehtaassa. Tehdas lakkautettiin vuonna 1964 ja UNESCOn Maailmanperintökohteeksi se lisättiin vuonna 1996.

Alunperin Verla oli puuhiomo, jonka Hugo Neuman perusti vuonna 1872. Hänellä ei kuitenkaan ollut varoja hiomon laajentamiseksi ja siksi hiomo jäi lyhytikäiseksi. Hiomotoiminta loppui vuonna 1876 kun hiomo paloi.

Kuusi vuotta myöhemmin paperimestarit Gottlieb Kreidl ja Louis Haenel perustivat Verlaan uuden, suuremman puuhiomon viipurilaisen liikemiehen, konsuli Wilhelm Dippellin kanssa. Tällöin hiomon yhteyteen perustettiin myös pahvitehdas.

Kun Wilhelm Dippell kuoli vuonna 1906 Verlasta tehtiin osakeyhtiö "A.B. Werla Träsliperi och Pappfabrik". Toiminta jatkui muuttumattomana aina vuoteen 1920 asti, jolloin tehtaan osti Kissakoski Ab, Hirvensalmella sijainnut puuhiomo ja pahvitehdas. Vain kaksi vuotta myöhemmin osakkeet siirtyivät Kymin Osakeyhtiölle (nykyisin UPM-Kymmene Oyj.) Tehtaan toiminta jatkui vielä yli 40 vuotta lähes entisellään, kuitenkin hiljaa hiipuen kun nuori työvoima ei ollut kiinnostunut tehtaassa työskentelemisestä. Monet tehdastyöläiset saivatkin olla töissä niin pitkään kuin halusivat. Verlan tehtaan toiminta päätettiin lopettaa vuonna 1952, mutta supistamisvaihetta kesti vuoteen 1964. Koneet pysäytettiin ja ovet suljettiin 18.7.1964.

Mitä sitten Verlassa valmistettiin? Sen päätuote oli valkoinen puupahvi, joka olikin oikein hyvälaatuista ja sitä myytiin kotimaan lisäksi Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Pahvia käytettiin mm. kotelotehtaissa ja kirjansitomoissa. Verlassa valmistettiin lähes 2 000 tonnia pahvia joka vuosi, nykymittapuulla mitattuna iso paperitehdas tuottaa saman määrän vuorokaudessa.

Koska Verlassa käytettiin vanhoja koneita, se jättäytyi suosiolla maamme pientehtaiden joukkoon yrittämättä kilpailla modernien tehtaiden kanssa. Vuonna 1943 ja 1951 olivat kiireisiä, sillä molempina vuosina Verlassa tuotettiin lähes 2 900 tonnia pahvia. Verlan pahvi kulki tuotannon aikana kymmenien käsiparien kautta, mikä antoikin sille omanlaisensa käsityön leiman.

Verlan toimintaan ja pahvin tekoon voi tutustua tarkemmin nettisivuilla.